Vapaasti valittavat opinnot
Tiedä sitten kuka on keksinyt alkujaan käsitteen helpot nopat. Ajatus helpoista opintopisteistä saattaa mennäkin vuosikymmeniä taaksepäin, ellei sitten Turun Akatemian tai ylipäätään yliopistojen ilmestymisen vuosisatoihin.
Edelleenkin on hyvin subjektiivista, mikä on kullekin helppoa. Eikä kirjatentteihin tietysti tarvitse lukea tai luennoille osallistua päästäkseen vaikkapa viiden opintopisteen kurssin hyväksytysti läpi, jos se on ensisijaisesti se mitä opinnoiltaan toivoo.
Helpoissa nopissa on medianäkyvyyden suhteen kenties kiinnostavammasta näkökulmasta ollutkin kyse lähtökohtaisesti ajatuksesta, että korkeakouluissamme olisi kursseja, joiden suorittaminen ei vaadi mitään.
Sen ohessa jutuissa on tullut opiskelijanäkökulmasta esiin joustavan opiskelun hyötyihin viittavia näkökulmia helpoissa nopissa.
Ongelmallisuuden kuvaa mediassa on lisäksi sekoittanut väite opintopistetehtailusta, jota ensi kertaa käytettiin ammattikorkeakoulujen hallinnon kiistoissa opintopisteiden suorittamiseen liittyvästä rahanjaosta. Vaikka helpot nopat on edelleenkin ennemminkin yliopistojen ilmiö.
Eikä nettikurssien suorittaminen ole pelkästään niiden monivalintojen, joista on edelleenkin saatava vaikka 80 prosenttia oikein kurssin läpäistääkseen, tekemistä. Tai niihin liittyvien kurssiaineistojen pohtimista. Vaan nettikursseilla on myös esimerkiksi vertaisarvioituja kirjoitus- ja keskustelutehtäviä, joten se on verrattain vuorovaikutteistakin.
Valuvikaiset kurssit
Olen keskustelussa helpoista nopista koittanut saada esiin myös mittakaavaa, sille paljonko on superhelppoja kursseja, joiden keskeisin vetovoimatekijä on lähinnä epäonnistunut monivalintatoteutus.
Sellaisia valuvikaisia kursseja on opiskelijakeskustelujen ja mediassakin ilmituotujen perusteella noin viisi.
Kaksi oli MOOC-kursseja, joiden järjestäminen on nyt jo lopetettu, kun ne väitetysti pystyi käymään yhdessä iltapäivässä. Kaksi on Helsingin yliopiston perusluontoisempaa kurssia. Yksi on AMK-nettikurssi.
Helppoina noppia tunnetaan jo kuitenkin kaikille avoiminakin järjestettävinä kymmeniä mahdollisia kursseja. Tai satoja, jos mukaan otetaan korkeakoulujen perinteisemmät helppojen noppien kurssit.
Eli eivät epäonnistuneet toteutukset kovin keskeinen osa ole edes helpot nopat-ilmiötä.
Haastatteluissa olenkin toivonut, että valuvikaisia kursseja korjattaisiin.
Kun ei se minustakaan ole kenenkään etu, että menetät vaikkapa 10 opintopisteen edestä mielenkiintoisia helppojen noppien kursseja. Sellainen valintatilanne on kuitenkin tällä hetkellä tarjolla lähinnä yhdessä yliopistossa, joten en sanoisi, että se on kovin laaja ongelma.
Tai mitään mitä ei voisi korjata nopeastikin.
Korjaamiseen on ryhdytty kuitenkin lähinnä MOOC-kurssien kohdilla ongelmien ilmetessä, kun nettikurssilla on nimen omaan etuna, se että siellä tulee jatkuvasti oikeasta käyttäjäkokemuksesta suoraa dataa kurssintekijöille.
Perinteinen kurssi taas voi olla paljon helpommin epähuomiossa huonosti järjestetty.
Jos lähdettäisiin opiskelijoidensa mielestä huonoja tai vähemmän hyödyllisiä yliopistokursseja listaamaan en usko, että vapaavalintaiset opinnot, joita helppojen noppien kurssit käytännössä ovat, olisivat ensimmäisinä opiskelijoilla mielessä.
Vapaasti valittavat opinnot
Helpot nopat ovat siis käytännössä tutkinnon vapaavalintaisten opintojen osa.
Vaikkapa kanditaatin tutkinnossa voi olla 20 op 180 opintopisteestä vapaavalintaisia opintoja.
Sivuston ajatuksena onkin helpottaa ennen kaikkea mielenkiintoisten kurssien ja ylipäätään erilaisen, joustavan opiskelun löytämistä.
Ne hyvin harvat valuvikaiset kurssit ovat siis suoraan ristiriidassa sen tavoitteen kautta.
Vaikka omalta osaltaan ne auttavatkin suuresti helppojen noppien löydettävyyden osalta siinä, että ne epäonnistuneet toteutukset käytännössä mahdollistavat ilmiön saaman julkisuuden.
Helpoista nopista ilmiönä moni opiskelija ei tällä hetkellä lähtökohtaisesti edes tiedä. Eli esimerkiksi siitä, kuinka voi myös nettikursseina opiskella osan tutkintoa. Puuttuu opintopisteitä tai ei.
Helppojen noppien kursseissa on myös korkeakoulujen tutustumiskursseiksi tarkoitettuja 2 opintopisteen kursseja, joiden suorittamismahdollisuudesta moni kohderyhmässään lukiolaisena tai ammattikoululaisena ei vielä tiedä.
Niillä voisikin ennakkoon oppia paljon hyödyllistä sen ohella, että saa opintopisteet, jotka kelpaavat myös korkeakoulututkintoon.
Niillä voisikin ennakkoon oppia paljon hyödyllistä sen ohella, että saa opintopisteet, jotka kelpaavat myös korkeakoulututkintoon.
Suomalainen ilmaisen opiskelun ihanne on myös helppojen noppien osa. Ilmaisten ja kaikille avointen nettikurssien ei välttämättä voi ennustaa olevan itsestäänselvyys vaan korkeakoulut jo nyt haluavat ennemminkin myydä maksukursseja.
Siltä osin tämä sivustokin voi jonain päivänä olla lähinnä mausoleumi entisille ihanteille suomalaisessa koulutuksessa. Paljon kiitosta vaan kurssintekijöille joustavan ja käytännöllisen nettikurssin innovoinnista sekä tarjoamisesta kaikille.
Siltä osin tämä sivustokin voi jonain päivänä olla lähinnä mausoleumi entisille ihanteille suomalaisessa koulutuksessa. Paljon kiitosta vaan kurssintekijöille joustavan ja käytännöllisen nettikurssin innovoinnista sekä tarjoamisesta kaikille.
Niillä voisikin ennakkoon oppia paljon hyödyllistä sen ohella, että saa opintopisteet, jotka kelpaavat myös korkeakoulututkintoon.
Hyvä vapaavalintainen kurssi
Millainen on hyvä vapaavalintainen kurssi?
Jos otetaan vaikka omat lempikurssini niin niitä on viisi erilaista.
Ensimmäinen on kolmen viikon tiivistahtinen ja aiheiltaan rajattu luentokurssi, jossa on esseetehtäviä, joista saa hyvin harvinaislaatuisesti henkilökohtaista palautetta edes sen virkkeen verran.
Perustilannehan korkeakoulukursseilla, joille olen ollut on ettei kunnollista rakentavaa palautetta saa esimerkiksi tenttivastauksista tai tehtävistä.
Toinen on taas vanhan ajan luentokurssi, jossa voi keskittyä vain kuuntelemaan. Loppukokeensa on esseemäinen tenttivastaus.
Yalen yliopisto esimerkiksi taltioi kokonaisia luentosarjoja kaikkien katsottavaksi videomuodossa, joilla voi opiskella ilman varsinaisia tehtäviäkin. Suomessakin saa luentosarjoja seuraamalla opintopisteitä, joten voisi nettikurssin osana videoluentojakin olla.
Kolmas kurssimuoto on kirjatentti. Olen maailmanhistoriasta viehtyneenä opiskellut kirjatentteinä laajalti erilaisia historian peruskursseja.
Aiheet ja tieto ovat niissä mielenkiintoisia, mutta kirjatenteistään ei tule käytännössä ollenkaan palautetta. Ainoa, mitä saat on numeron ja opintopisteet.
Neljäs on sitten jo nettikurssi. Siinä on ensinnäkin muihin suoritusmuotoihin nähden huomattavasti alhaisempi suorituskynnys, kun ei tarvitse viikkoja ennen alkaa suunnittelemaan opintojaan.
Nettikurssien aiheet ovat mielenkiintoisia johdantoja eri aiheisiin, joista ei todennäköisesti opinahjossasi ole kurssia. Nettikurssit on järjestetty esimerkiksi kahdeksaan osioon, eikä noin 1000 sivuun, kuten kirjatenteissä tai 30 luentoon parin tunnin, kuten joissain luentosarjoissa.
Eli se tieto on huomattavasti saavutettavammassa muodossa jo alkuunsa.
Viides on sitten ainutlaatuisempi ja viihdyttävämpi kurssi. Sellaisesta parhaiten tulee mieleen lukiossa vapaavalintaisena ottamani äidinkielen kurssi, jolla piti tehdä muun muassa oma kuvitettu sarjakuvatarina ja käydä se lukemassa läheisessä päiväkodissa pikku nallikaisten kuunnellessa keskittyneesti lattialla istuen.
Viides on sitten ainutlaatuisempi ja viihdyttävämpi kurssi. Sellaisesta parhaiten tulee mieleen lukiossa vapaavalintaisena ottamani äidinkielen kurssi, jolla piti tehdä muun muassa oma kuvitettu sarjakuvatarina ja käydä se lukemassa läheisessä päiväkodissa pikku nallikaisten kuunnellessa keskittyneesti lattialla istuen.
Tuolloin kirjoitin tarinan siitä, kuinka siileille ei sovi maito tai laktoosi.
Neljä viimeistä esimerkkiä hyvistä kursseista ovat helppojen noppien kurssien vakiomuotoja.
Ensimmäinen ei ole eli se on lähinnä harvinainen hyvä kurssi, jolla saa tehtävistään palautettakin. Erilaisuudessaan ja virkistävyydessään siinäkin on silti sama viehätys kuin helpoissa nopissa.
Elämyksellisyys
Elämyksellisyys onkin tärkeä osa helppoja noppia. Erilaisten kurssikokemusten saaminen on ainakin itselleni niin suuri osa vapaasti valittavia opintoja, että yllättikin hieman kuinka se valinnanvapauden puoli vapaavalintaisissa opinnoissa ei aina näyttäydy ylipäätään edes mielenkiintoisena.
Nettikurssi ilman aihettakin, kun on jo erilainen maailma perinteisiin kursseihin nähden. Nettikurssi voi olla väylä esimerkiksi myös start-up-yritysten lainalaisuuteen. Tai ainakin oli ennen kuin sellainen kaikkine materiaaleineen otettiin pois netistä kurssin korjaamisen sijaan.
Se toinen kenties liian nopeasti suoritettavana poistettu MOOC eli palvelumuotoilukurssi olisi ollut maailma, johon itsekin olisin halunnut tutustua.
Viestini korkeakouluille olisi siis, että korjatkaa ja palauttakaa molemmat kurssit vastaamaan muiden MOOCien toteutuksia, joilla ei vastaavia ongelmia ole havaittu.
Ongelmallisuus
Haastatteluvastauksissani medialle olen tuonut esiin nettikurssien väitetyn ongelmallisuuden mittakaavan täsmentämisen ohella niiden olemassa olevien ongelmien korjausehdotuksia, mutta niitä ei ole näkökulmina valikoitunut kumpaankaan juttuun.
Eikä edelleenkään tarvitsekaan valikoitua, kun helpot nopat -ilmiö vasta etsii julkisessa keskustelussa itseään. Ylipäätään minkäänlainen keskustelu näkyvässä netissä uudesta aiheesta onkin tervetullutta.
Jos joku vaikka innostuisi korjaamaan ne kolme tiedettyä monivalintavaluvikaista kurssia.
Kukaanhan ei ole esimerkiksi kaikkia MOOC-osion tai AMK-nettikurssien helppojen noppien kursseja suorittanut käytännöllistä syistä, joten täysin tarkkaa tietoa mahdollisista muista valuvikaisista kursseista ei ole.
Yksittäisen kurssin epäonnistunut monivalintatoteutus ei kuitenkaan ole parasta, mitä helpoilla nopilla on tarjota. Huomattavasti enemmän saa vastineeksi opintopisteineen, jos on kiinnostunut tämän ohella myös muista maailmoista.
Oma arvioni on edelleen, että viisi 2 opintopisteen helppojen noppien nettikurssia olisi realistista suorittaa intensiivisesti opiskellen viikossa, jos todella tarvitsee opintopisteitä sillä aikataululla. Vaikkapa kesällä Kelan opintotukirajoja jahdatessaan.
Siinä ei siis kauheasti muuta sivussa puuhailla, joten minusta se ei ajallisesti vertaudu päivittäiseen opiskeluun luennoilla.
Helppojen noppien tai ylipäätään matalan kynnyksen nettiopiskelun aktivoivaa opiskelijoita pikemminkin aktivoivaa vaikutusta en myöskään väheksyisi.
Helppojen noppien tai ylipäätään matalan kynnyksen nettiopiskelun aktivoivaa opiskelijoita pikemminkin aktivoivaa vaikutusta en myöskään väheksyisi.
Tarkoitus onkin käytännössä auttaa ihmisiä opiskelemaan.
Kurssit on luonnollisesti tehtykin opiskelua varten.
Sivustoa tehdessäni tai kursseja suorittaessani en kokenut, että helppojen noppien kuuluisi olla vain pienemmän piirin alueellinen juttu. Tai jollain tasolla salattavaakin tietoa.
Kurssintekijöiden saavutuksia joustavien ja helposti opiskeltavissa olevien kurssien eteen ei välttämättä aina edes ymmärretäkään.
Helppojen noppien houkuttelevuus ei ole kuitenkaan koskaan ollut ainoastaan opintopisteissä tuhansille ja miljoonille opiskelijoilleen.