Digivisio 2030 ja Opin.fi ihanteiden ja opiskelijoiden kannalta

DigiVisio 2030 on korkeakoulujen yhteinen monimiljoonaprojekti yhteisen digioppimisalustan luomiseksi.

Nettikurssien tulevaisuudesta ei ole hankkeen ensimmäisinä vuosina vielä irronnut kovinkaan selvää visiota.

Ensimmäisiä pilottiprojekteja eli ilmeisesti nettikursseja asian tiimoilta piti ilmestyä ihmisten saataville ainakin osassa oppilaitoksissa, joten ehkäpä joku jossain on päässyt kokeilemaan pilottikurssejaan.

Digivision alkukirjoituksissa ei myöskään heijastunut nykyisten, tulevien tai entisten nettikurssien käyttäjien kokemusmaailma.

Eli esimerkiksi sen määrittely, mitä käyttäjäystävällinen nettikurssi tarkoittaa käytännössä.

Nykyäänhän nettikurssien osalta on ollut olemassa ennemminkin itsenäisempiä alustoja ja MOOC-sivustoja, joissa teknisillä opintoaloilla on ollut väkevin edustus.

Harva on osannut edes kansainvälisten kurssien puolella tehdä vastaavaa kuin, missä kotomaiset modernit MOOC-kurssit suosiossa mitaten ovat jo onnistuneet.

Niissä olisi ollut koko internetinkin tasolla ollut hyvinkin kehittynyt valmis pohja, jonka varaan rakentaa tulevaa nettiopiskelukokemusta, joten huomattavasti vahvemmin olisi toivonut hyvin hiottujen ja toimiviksi koettujen konseptien olevan ennemminkin siinä Digivision kärjessä kuin mitä vaikka ammattikorkeakoulujen Campusonline-nettikurssien puolella on enimmäkseen puuhailtu.

Suomalaisen MOOC-kurssin ihannemalli

Suomi on maailman johtava ilmaisten MOOC-kurssien maa. Sen suhteen auttaa, että Suomi on itse asiassa ainoa maa, jossa ilmaisen koulutuksen ihanne on sen verran arvossa, että ylipäätään tarjotaan ilmaisia nettikursseja, joista saa sekä kurssisisällön, opintopisteet että sertifikaatin ilmaiseksi. Edes muissa Pohjoismaissa ei ole vastaavaa.

Moderneilla MOOC-kursseillamme, jotka ovat olleet omilla itsenäisillä alustoillaan, on ollut se etu, että niille rekisteröityminen on äärimmäisen suoraviivaista, sillä se sisältö on heti ulottuvillasi. Kurssit ovat myös avoinna 24/7, joten niitä pääsee aina tahkoamaan ilman sen suurempaa arpomista.

Perinteisillä kursseilla aikaa tuhlautuu siihen, että elät korkeakoulujen ilmoittautumisaikataulujen ja kurssin paikkamäärien ehdoilla. Luentoja tiputellaan pitkin viikkoja. Tentit ovat ties milloin. Tenttikirjoja ei todennäköisesti ole kaikille riittävää määrää tarjolla.

MOOC-nettikursseista on puuttunut vastaavaa turhaa hallintobyrokratiaa ehkäpä suoritusmerkintöjen korkeakoulukohtaisia hyväksilukuprosesseja vaille. Jos tarkoitus oli sitä puolta sujuvoittaa ymmärrän digivisiokaavailut.

MOOC-kurssien pysyväisluonteisuus on myös ollut käyttäjän etu. Jos kurssi ei ole sidottu opettajaan tai tiettyyn opetukseen, niin miksi sen saatavuus ei voisi olla hyvin pitkäaikaista. 

 Ajankohtainen, hyvin tehty ilmiötä avaava MOOC-kurssi kestää aikaa, joten on käyttäjänkin etu etteivät kurssit katoile kuukausien tai lukuvuosien välillä, kuten vaikka AMK-nettikurssit ja yliopistojen säläkurssit useimmiten tekevät.

Ilmaisuus on myös yksi vetovoimatekijä.

Tuskinpa kansainvälisesti suomalaisilla korkeakouluilla muita etuja englanninkielisessä kurssimaailmassa on kuin kokonaisvaltainen käytön helppous.

Kukaan muu ei käytännössä tarjoa sisältöjä, sertifikaatteja ja jopa opintopisteitä ilmaiseksi. Suomi-MOOCeilla on aikalailla ainutkertainen markkinarako maailmassa, jolla edistää oppimista ja yleissivistystä.

Voi olla, että korkeakoulujen ollessa oppilaitosten sijaan yhä enemmän liikelaitoksia näistä ilmaisten ja sitä kautta kaikkien internetissä liikkujien saatavilla opintojen hyödyn ihanteista luovutaan visioissa.

Käyttäjilleen digivision suurin anti ehtikin mahdollisesti toteutua jo ennen kuin koko hanke ehti alkaakaan eli jo vuosikymmenen 2010-2020 tienoilla.

MOOCien puolestapuhuja

Eniten DigiVisiossa on ihmetyttänyt se, että kukaan suosittuja MOOCeja tiettävästi toteuttanutkin taho ei ole hankkeen tiimoilta ajatuksiaan jakanut.

Esimerkiksi, jos yksittäinen englanninkielinen MOOC-kurssi on saanut miljoonaa suorittajaa, niin eikö tässä olisi jo aika keskeinen lähtökohta kärkituotteen hahmottelulle nettikursseja tehtäessä.

Vastaavasti äänessä on ollut porukkaa, joiden edustamat korkeakoulut tunnetaan ennemminkin siitä, että modernin MOOC-ilmiön noustessa 2010-luvulla opiskelijoiden keskuudessa joustavuutensa osalta lähinnä siitä, että hyvin harvassa ovat olleet moderneihin MOOCeihin vertailua kestävät toteutukset.

Kysyntää ei-teknisille ilmais-MOOCeille olisi kenties jopa enemmän kuin teknisille.

En ole aivan varma ymmärretäänkö DigiVision piirissä alkujaankaan, kuinka harvinaisia ilmaiset MOOCit ovat. Niitä on noin 20 maailmassa. Kaikki Suomesta. Maksumuurikursseja taas on jo tuhansia.

Erikoista olisikin nähdä DigiVision pilottikurssien olevan ennemminkin jotakin, mikä ei ole kotimaisten parhaiden esimerkkien tavoin modernin helppokäyttöistä ja kaikille avointa. Eli kauttaaltaan ilmaisia kaikille avoimia MOOCeja.

Olisinkin edelleen ennemminkin nykyisen itsenäisten kurssialustojen moninaisuuden kannalla kuin siinä, että ohjataan keskusjohtoisesti kaikkea kotimaista nettikurssituotantoa.

Opintojen sisällyttämisen ja hyväksilukemisen prosessin yksinkertaistaminen on kenties se suunta, jossa Digivisiosta on suurinta hyötyä jaossa.

Opin.fi

Korkeakoulujen yhteinen koulutusalusta Opin.fi  puhuu avoimista korkeakoulujen opinnoista.

Mikä tarkoittaa ilmeisesti enimmäkseen maksukursseja, joten tämä suoramaksullisen koulutuksen lisääminen on ollut Digivisio 2030:n keskeisin anti puolivälissä matkaa.

Aiemminhan on jo kaikille avointen ja suomalaisessa katsantokannassa perinteisesti ilmaisten MOOCien käsitettä tykätty osalla kursseista hämärtää sanomalla, että opinnot ovat kyllä ilmaisia, mutta opintopisteistä pitää maksaa.

Ehdottamani käsite MOOC+ käytettäväksi MOOCeiksi naamioiduista maksukursseista ei ole vielä yleistynyt.

Saa nyt nähdä ilmaantuuko vuoteen 2031 mennessä uusia valtakunnallisesti kaikille avoimia ja oikeasti opintopisteiltään ilmaisia MOOCeja, joita pääsisi testaamaankin ilman maksumuureja.

Saa nyt toki maksukurssejakin halutessaan myydä, mutta varsinaisen laajalle leviävän kansanopetusmaisen kurssikokemuksen tulevaisuuden eteen voisi useampikin korkeakoulu esitellä toteutuksiaan.

Nykyään sellaisia jo tehneet voisivat myös avata MOOCejaan kaikille avoimiksi, kun korkeakoulujemme kurssimaailman kattavuus suunnattaessa nettikursseja vain omille opiskelijoille jättää opiskelijoilta kautta maan paljon ajankohtaistakin oppimatta.

Visio

Hyvää Digivisiossa on kaikenlaisten yksityisten ja jopa kansainvälisten korkeakoulukurssikokemusten seassa erottumisen korostaminen tutkittuun tietoon perustuvilla kursseilla.

Koko internetin tasollakin on runsaasti tilaa tuoda johdantoja eri aiheisiin tiedon ja hyödyn kautta.

Kovin mahtavilla ennakkotiedoilla ei lukiostakaan välttämättä eri korkeakoulualoille edetä. Tai edes valmistuta keskeisempien pohjatietojen osalta, joten voisihan niitä 1-2 opintopisteen kursseja toteuttaa enemmänkin valmistavina kaikille avoimina kursseina.