Oma noppamatkani tähän asti sisältää viisi helppojen noppien kurssia yhteensä 10 opintopisteen edestä. Suoritusrekisteriin nämä merkittiin kahden viikon välillä, sillä aikaa meni myös kurssien löytämiseen ja Elements of AI:n vertaisarviointien arvosteluun.
Parhaimmillaan puhuttiin kuitenkin tunneista yksittäisen kurssin suorittamisen suhteen. Realistisesti suoritusaikataulua hahmottaen kuitenkin vähintään pari päivää kannattaa ennustaa suoritusajakseen per kurssi.
Helpoissa nopissa ei ole kuitenkaan kyse ainoastaan suoritusajoista. Opiskelijoiden suositusten ansiosta on mahdollista kokea hyvin joustava tapa suorittaa opintoja vapaasti valittaviin opintoihinsa.
Painottaisin myös, että helpoissa nopissa kunkin on mahdollista löytää opiskeltavaa, joka ei ole vain helppokäyttöistä ja joustavaa, mutta myös avartavaa ja mielenkiintoista.
MOOC-ilmaiskurssintekijöiden aikaansaannosten merkitystä opiskelijoiden arjen keventämiseksi ja opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi sopiikin juhlistaa suorittamalla vapaasti valittaviin opintoihinsa muutama käyttäjäystävälliseksi tehty opintopisteellinen, kaikille avoin nettikurssi.
Helppojen noppien kurssien salaisuus on ennen kaikkea ajan säästämisessä kaikelta opiskelun ulkopuoliselta. Useimpiin peruskursseihin nähden nettikursseilla aikaa menee paljon vähemmän ilmoittautumisiin ja aikataulutukseen. Pääset kurssille yleensä heti, jolloin koko suoritusaika on tehokasta peliaikaa tehtävien parissa.
Pystyt omaan tahtoosi ja aikatauluusi sopivasti edistämään tehtävien tekoa milloin se sinulle sopiikaan. Mikä intensiivisesti opiskelemalla mahdollistaakin esimerkiksi sen 10 opintopistettä viikossa tahdin. Mikä on yhtä kuin viisi 2 opintopisteen MOOC-kurssia, joten hieman siinä kiivaan opiskelun sivussa oppinee uuttakin.
Vertaisarviointia sisältävissä kursseissa aikaa saattaa mennä päivä tai pari, että keskimäärin noin kolmen kappaleen mittainen vastauksesi arvostellaan hyväksytysti. Ja saat itse vastaavasti arvioitua riittävästi toisten vastauksia.
Ainoa opiskeluhallintobyrokratia astuu peliin lähinnä kurssien hyväksiluvussa. Mikä on verrattain suoraviivainen prosessi, kun kurssit siirretään esimerkiksi Opintopolun kautta omaan oppilaitokseen hyväksiluettaviksi. Niistä käytännöistä kullakin MOOC-kurssilla on yleensä usein kysytyt kysymykset-osio, josta löytyy tarkempi ohjeistus.
Yleensä aika helposti se hyväksilukuprosessi edistyy. Kun puhutaan perusopintopisteistä ja kursseista, joita on esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden ja toiseen asteen opiskelijoiden opiskeltaviksi tehty.
Kunkin opinahjon hyväksilukukäytännöistä löytyy todennäköisesti oppilaitoksen intrasta ajankohtaisin tieto.
Sivuston perustamisessa ajatukseni oli tuoda helposti saataville kaikki helppoina noppina ympäri internetiä suositellut kurssit. Tai ylipäätään opiskelijoiden tietoon, sillä moni ei välttämättä tiedä esimerkiksi MOOC-kurssien mahdollisuuksista.
Suosittelu helppoina noppina yleensä merkitsee kurssin olevan joko huomattavasti perinteisestä joustavampi tapa opiskella tai muutoin vaan kiva kurssi vapaavalintaisia opintoja silmällä pitäen.
MOOC-kurssien voisi sanoa aikataulu- ja paikkavapaina olevan se kaikista kevyin opiskelumahdollisuus, joten niistä suosittelisin aloittamaan.
Mikä sitten on kullekin helppoa tai mieluista on hyvin henkilökohtaista. Suosittelisinkin valitsemaan kursseja vapaavalintaisiin ennen kaikkea oman mielenkiintosi pohjilta.
Helppojen noppien ansiosta on ylipäätään mahdollista opiskella uutta käytännössä milloin vaan.
On myös kursseja, kuten mediassa hehkutettu Elements of AI, jonka ennätyksellisiin kansainvälisiin miljoonasuorittajamääriin vaikuttanee osittain myös avoimien monivalintojen valuvika eli se, että vastaukset saa esille. Jolloin kurssin voi käydä toiseenkin kertaan uudestaan rekisteröityen.
Tietäen kuitenkin tällä yrittämällä aiemmin paljastetut oikeat vastaukset, joilla oikein vaadittujen prosenttiraja ylittyy vaikkapa matemaattis-loogisissa tehtävissä huomattavasti helpommin.
Jotakin se kertonee kuitenkin, että tämä kaikista yleisimmin suositeltu helppojen opintopisteiden kurssi on myös ensiyrittämällä mahdollista epäonnistua läpäisemään. Jossei saa puolia vastauksista oikein kertayrittämällä.
Eli se kurssien lumo ei ole ensisijaisesti maksimaalisessa helppoudessa vaan lähinnä suorittamisen keveydessä verrattuna raskaampiin toteutuksiin.
Ilmaisen MOOC-valikoiman monipuolisuuden ansiosta voi valita Elements of AI:ta kenties mielekkäämpiäkin kursseja. MOOC-kursseista, kun ei yleensä ole huomattavia eroja vaan kursseja on aiemmin suoritettu ennemminkin tunnettavuutensa kuin erityisyytensä ansiosta.
Elements of AI on esimerkiksi ollut mediassa se kaikista suosituin ja uutisoiduin kurssi, mutta noppapalapelinsä voi rakentaa täysin oman mielenkiinnon kohteidensa varaankin.
Suositelluilla MOOC-kursseilla on muodoltaan paljon enemmän yhteistä kuin eroa toistensa kanssa, joten valikoisin kursseista ensisijaisesti mielenkiintoisilta kuulostavia toteutuksia. Suositteluja saaneita vastaavamuotoisia, helppokäyttöisiä toteutuksia on ylipäätään saatavilla runsaammin kuin itsekään arvasin ennen opintopistetiedon keruuta.
Helppojen noppien suositteluperinteen opiskelijakeskusteluissa ansiosta oli ylipäätään mahdollista koota kaikki mahdollinen yhteen.
Sivuston tärkein tehtävä onkin nähdäkseni tuoda esiin se koko helppojen noppien suositusten kirjo keräämällä tietoa ympäri Suomen ja internetin.
Turun yliopiston Moodle-tenttinä järjestämä Koulu lasten hyvinvointiympäristönä vaikutti kivalta formaatilta. Tentissä piti saada tietty prosenttiraja oikein monivalinnoista, joissa saattoi olla useampikin oikea vastaus. Vastauksia ei tiettävästi jälkikäteen paljastettu vaan tuli vain tieto, että menikö läpi.
Kurssin nettitentti perustui internet-aineistoon, mutta vastaaminen ei ollut valintakokeista, perinteisempien kurssien tenteistä ja kirjatenteistä usein tuttua vastaus löytyy ainoastaan sivun 765 eräästä sivulauseesta-trivian tenttaamista. Ainakin muistaa Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan sanat: "Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan".
Tuo oli ainakin omalta kohdaltani siitä kiva formaatti, että kurssin läpäisy vaati ennen kaikkea ymmärtämistä. Tiedon toistaminen papukaijana on huomattavasti yleisempää
Juhlapuheissa puhutaan paljon opiskelun raskaudesta ja henkisestä kuormittavuudesta. Aina ei esimerkiksi korkeakouluhallinnon tasolla ole ymmärretty, miksi olisi tärkeää olla ilmaista, kevyempääkin 24/7-toteutustapaa saatavilla.
Helppoja noppia vapaasti valittaviin opintoihinsa suorittaville ei opiskelun kuormittavuuden osalta tarvitse alkaa opettamaan empatiaa.
Ilmiönä helpot nopat kannustaa joka lukuvuosi tuhansia opiskelemaan ja edistämään tutkintojaan. Oli elämäntilanne tai opintopisteiden tarve sitten mikä tahansa on helpoiksi nopiksi laskettavan tarjonnan myötä ylipäätään mahdollisuus opiskella. Vaihtoehto on ettei käytännössä ole ollenkaan helppoa opiskella.
Opiskelijakohtaisesti saatetaan myös kokea, ettei olisi tarvetta puuttuvia opintopisteitä suorittaa Kelalle. Uskoisin opiskelemattomuuden opintopisteongelmien edessä liittyvän siihen, ettei tiedetä, kuinka pystyy opiskelemaan perinteistä tyyliä huomattavasti kevyemmin ja vähemmällä stressillä.
Jossei ole helpoista nopista kuullutkaan opiskelijan mielenmaisema on aivan erilainen kuin hänellä, jolla on helpoissa nopissa ongelmanratkaisumalli moniin opintopisteaiheisiin huoliinsa.
Oppiiko näillä kursseilla sitten mitään? Ainakin uusista, ajankohtaisista ilmiöistä erilaisia näkökohtia jää mieleen hyvin per opintopiste.
En sinällään väheksyisi verkkokursseja tai toisaalta ylentäisi perinteisempiä opintoja, jos ero on lähinnä siinä, kuinka olet itsesi kurssille teleportannut.
Suosittujen MOOC-kurssintekijöiden ratkaisuja helppokäyttöisen ja ytimekkään opiskelukokemuksen eteen olisi myös mahdollistaa yli kurssi- ja korkeakoulurajojen hyödyntää.
Tiedon jakaminen verrattain tiiviissä sisällöissä on myös hyvinkin tervetullutta kotimaisessa oppimisympäristössä. Esimerkiksi lukiokirjoissa saattaa olla kymmenien sivujen verran kaikenlaista täytetekstiä, jonka myöten se suuri kuva ja varsinaisen perustiedon osuus voi lukijan kannalta mennä ohi.
Kun lukijaa vyörytetään lause lauseen perään kaikenlaisella, mikä ei varsinaisesti ole sitä ydinasiaa ymmärtäminen alkaa vaatia jo aika paljon itsenäistä opiskelua. Mihin sen lukiokirjan luulisi olevan tarkoitettu, mutta sen sijaan sinulle annetaan useampiakin niitä käteen, jolloin se ymmärtämistä vaativa alue voi olla jo satoja sivuja.
Nettikursseilla tietosisällöissä on vertailussa kohtuullista ja käyttäjäkokemusta mietitty jo lähtökohtaisesti paljon enemmän. Eteesi ei levitetä mitään 20-30 sivun artikkelia vaan todennäköisesti kohtaat uutta tietoa ja näkökulmia kuin lukisit esimerkiksi nettiartikkelia.
Kummasta muodosta: useista laajoista lukiokirjoista vai ytimekkäämmistä, tiivistetyistä sisällöistä olisi sitten parempi oppia uutta, jos tarkoitus on todella ihmisiä opettaa. Henkilökohtaisesti taipuisin siihen, että MOOC-nettikurssien tavasta esittää tietoa voisi perustieto-opetustakin herätellä siihen, että monesti vähemmän on enemmän.
Starting up oli taas se neljäs käymäni kurssi.
Kivasti start-up-yrityksiä esittelevä kurssi toi kuitenkin esiin uudehkoa, erilaista maailmaa, johon ei peruskansalainen kuitenkaan kovin helposti tietään löydä. Ellei sitten jollain ole niin huono start-up-idea, että sinä olet viimeinen, jolta rahaa voi enää pyytää. Jolloin pääsisit mukaankin.
Viimeinen näistä suorittamistani sai sitten olla jopa itse löytämäni helppojen noppien kurssi eli Tietoturva ja tietosuoja tekoälysovelluksissa. Asiaan saattoi vaikuttaa, että se oli uusi kurssi suoritushetkellä. Toisaalta sitä ei ollut kukaan muu helppoja noppia kerätessä maininnut sittemmin missään asiayhteydessä, joten helppoja noppia on varmasti yhä pimennossakin.
Megasuosittuun Elements of AI-kurssiin verrattuna tämä Turun yliopistossa taottu tekoälykurssi oli nähdäkseni helpompi ja ilman matemaattis-loogisia osuuksia. Otin siis erivapauden todeta sen helpoiksi nopiksi ilman, että sillä olisi enempiä suosittelijoita, kuten useimmilla paljastuneilla kursseilla jo oli.
Edellä mainitut viisi kurssia eivät kuitenkaan ole mikään Suomen viisi helpointa kurssia-lista. Valtaosasta tarjolla olevista helpoista kursseista ylipäätään löysin tietoa vasta sivustoa tehdessäni, kun keskustelu netissä on usein maantieteellisesti opinahjoihin rajautunutta. Joten kirjoita oma noppatarinasi.
Suosittelisinkin valitsemaan MOOC-kursseja nimen omaan sen mukaan, mikä aiheena kuulostaa kiinnostavalta. Niiden toteutuksissa ei niin suuria eroja ole, että se joustavuus perustuisi pelkästään suoritusaikaan. Aikakin kuluu nopeammin, kun on kivaa.
Seuraavaksi harkinnassani on Talouskurssi. Tosin, jos se on ensisijaisesti taloustieteen näkökulmasta kirjoitettu, niin voi olla verrattain sakeaakin tietoa tiedossa. Epäilen ennakkoon jo, kuinka vuorovaikutteista monivalintaa on esimerkiksi luvassa.
Jos aihepiirit ovat selvästi eri konteksteihin sidottuja, niin voihan tuo kurssi onnistua kansantajuistamaan asioita huomattavasti yliopiston enimmäkseen kymmeniä tunteja erillisteokseen perustuvaa horinaa sisältänyttä johdantokurssia tai taloustieteen peruskirjaksi nimettyä milteipä yhtä vaikeaselkoista teosta paremmin.
Voi olla toki, että taloustiede on luonteeltaan jo liian teoreettista esimerkiksi itselleni, jolla lie Suomen tasolla melko harvinainen saavutus siinä, että sain perättäisillä lukion filosofian kursseilla kokeesta arvosanat 10 ja 4. Välissä vaihtui opettaja ja opetustyyli Lapin yliopistosta opettaneeseen, joka tykkäsi teoriahorinoida päivät pitkät. Se kymppikin oli aikanaan yhtä suuri yllätys filosofian ymmärrykselleni kuin sitä seuraava nelonen, joten keskiarvon osalta meni hyvinkin oikein osaamisen arvostelu, kun sain uusinnassa vielä vitosen.
Taloustiedon ja kansantalouden alkeiden osalta huomattavasti aloittelijaystävällisemmin eri peruskonsepteja esittelevien lukion taloustiedon kirjojen ja vanhan mallisen opetuksen väliin asettuvalle sisällölle olisi siis kysyntää. Jos siis tarkoitus olisi aloittelijana ainakin jotakin ymmärtääkin, mikä ei edes johdanto-henkisille sisällöille ole kovin keskeinen tavoite aina ollut yliopistotasolla.
Interaktiivisuutta, aineistojen pitämistä siinä hetkessä luettavassa mitassa ja vastaukselle asetettujen odotusten kohtuullisuutta isossa kuvassa sitä muiltakin niin kutsutuilta helpoilta opintopisteiltä toivoisi.
Hankin AMK-opiskeluoikeudenkin, joten nyt pääsee entisestään vertailemaan erilaisia toteutuksia.
Campusonline alkujaan näyttäytyikin aika paljon fantsummalta kuin millainen AMK-nettikurssien todellisuus on. Eli Campusonlinen kursseilla usein ei ole modernien MOOC-kurssien tavoin varsinaista omaa kurssialustaa vaan ne on lähinnä Moodle-kursseja enimmäkseen.
Mitä on toki yliopistopuolellakin paljon. Moodlenkin avulla voi toteuttaa ihan kelpo kurssin. Monien MOOCien vetovoimatekijänä on ollut vaan sellainen vetoava käytettävyys miltei automaationa.
Esimerkiksi metsäkasvien tunnistus hyvinkin visuaalisena aiheena voisi hyötyä modernista käyttöliittymästä.
Talousaiheisista tähänastinen lempikurssini on Sijoitustoiminnan perusteet. Muilla katsastamillani taloutta käsittelevillä nettikursseilla monivalintojen aiheet eivät käsittele aineistoja ollenkaan tulkinnanvaraisesti. Vaan kysellään esimerkiksi aineistojen kaavioiden sivuseikkoja.
Sijoitustoiminnan perusteet käsitteli koko aihetta huomattavan paljon soveltavammin, jolloin jokaisessa ennalta tutussa osiossa kahdestakymmenestä pääsi suoraan soveltamaan aiempaakin tietouttaan.
Koin siinä olevan huomattavan opettavainen hyötysuhde verrattuna vaatimattomampiin nettikursseihin, joilla ne monivalintojen kysymykset saattavat lähinnä vaatia siirtämään melko epäolennaista tietoa aineistoista vastauksiin.
Jos aihe ei ole tuttu tai ei ylipäätään kiinnosta sen verran, että haluaisi perehtyä aineistoihin Sijoitustoiminta ei ymmärtämisen osalta ole välttämättä helpoin kurssikaan.
Nettikurssit ovat parhaimmillaan kuitenkin oman tietonsa aktiivista reflektointia suhteessa materiaaleihin.
Halusin myös nähdä, millaisia nuo somekurssit ovat. Niissä oli vertailussa aivan liikaa käyttöliittymän yksityiskohtien opettelua ja epäolennaiseen keskittyviä monivalintoja sen sijaan, että pääsisi tulkitsemaan aineistoja ja kysymyksiä.
Tietysti, jos pitää saada 20 osion monivalintatenteistä vähintään 50 prosenttia oikein kahden suorituskertamahdollisuuden aikana, eivät kysymykset välttämättä kovin paljoa tulkinnanvaraisuutta salli.
Oppimisen ja pohtimisen mahdollistamisen kannalta minimipisterajaa en siis liian ylhäälle asettaisi.
Sain esimerkiksi painotetuista kokonaispisteistä noin 87 maksimiarvosteluista niin sijoitus- kuin somekurssista, mutta en sen kokisi merkitsevän oppimiselleni sen enempää kuin tenttivastauksen arvostelu, josta saa arvosanan väliltä 2-5 yleensä vailla mitään perusteluja.
Aika harvalla kurssilla korkeakouluissa annetaan rakentavaa palautetta esimerkiksi edes muutaman virkkeen verran. En nettikurssin pedagogista puolta siis väheksyisi.
Sijoituskurssi esimerkiksi oli huomattavan hyödyllinen kurssi tehtäväksi, sillä siinä pystyi itse osaa osaamistaan havainnoimaan monivalintojen kautta.
Kaikista aiheista ei ole välttämättä mahdollista ylipäätään kysyä yleissivistäviä kysymyksiä, mutta osassa monivalinnoissa ei varsinaisesti edes yritetä tehdä siitä erityisen pohdinnallista.
Kannattaa kuitenkin varata oletusarvoisesti useampia päiviä suorittamiseen, jos lähtee 20 aineisto-osion ja satojen monivalintakysymysten nettikurssia verrattain intensiivisestikin ratkomaan.
Sen lisäksi tuli katseltua, jos suorittaisi MOOCeja lisää yleissivistävän koulutuksen hengessä. Esimerkiksi Tiedelukutaito on vähintäänkin visuaalisesti hienon näköinen kurssitoteutus.
Monesti unohtuukin maailman oppimismahdollisuuksien tasolla modernien MOOCien olevan hyvin ainutlaatuinen ilmiö koettavaksi.
Suosittelisin suorittamaan vähintään yhden modernilla toteutuksella laaditun kahden opintopisteen MOOC-nettikurssin ihan jo mielenkiinnosta moderneihin toteutuksiin ja vertailupohjaksi ylipäätään kaikkiin nettikursseihin nähden.
Opiskeluun liittyen.
Helpot nopat mielikuvissa ja mediassaKova halu julkisuuteenOpiskelijoiden jaksaminen ja opintopistereformiVapaasti valittavat opinnotOpintopisteet tunteinaSoluasumisestaOpiskelija-asuminenPerusopintojen korvaaminen ja tekoälyCampusonlineDigivisio 2030OpintopistetehtailuOpiskelua edistäviä esineitäOpi piirtämään jänisHelpoista nopista on parempi kuulla ennemmin kuin myöhemmin. Puuttuvat opintopisteet olisi helppo opiskella milloin vaan.
Nopat.me on nyt Helpot Nopat.fi