VAKAVA-soveltuvuuskokeen aiemmat kysymykset

Kasvatusalan nykymuotoisista soveltuvuuskokeista ei ole julkaistu internetissä monen muun alan lailla valintakoearkistoa. Mikä on aika erikoinen valinta, sillä se saattaa osiltaan antaa väärää kuvaa siitä etteikö kannattaisi jo etukäteen harjoitella vastaamista.

Jos esimerkiksi sitoutumisetappi kysymyksineen voi olla aikalailla samanlainen kuin edellisenä vuonna aika lailla apteekin hyllyltä pitää siinä lyhyessä ajassa todistaa olevansa paikalla tosimielellä.

Otankin artikkelin muodossa talteen hyviä netissä jaettuja kokonaisesityksiä valintakoekysymyksistä. Kiitos siis heille, jotka jakoivat tietojaan. Täydennän vuoden 2022-soveltuvuuskoetta myös muistitiedolla parista pysäkistä, kun tuli tuolloin itsekin otettua osaa tähän sinällään jo kokemuksena elämykselliseenkin koemalliin.

Tämän valintakoearkisto pyrkii olemaan huomattavasti neutraalimpi kuin välittömiä tunnelmia tuoreeltaan ikuistamaan pyrkinyt
VAKAVA-valintakoereportaasini,
jonka tekstilaji on itsellenikin arvoitus.

Kasvatusalan luokanopettajan ja muiden alojen soveltuvuuskoe

Vuoden soveltuvuuskoe 2021 oli etäkoe.  Vuonna 2022 oli kuitenkin jo perinteisempi luokkahuoneessa kyselijän edessä tehtävä koe. Tuolloin kysymyksiä tuli noin 2-3 kappaletta yhden etapin viiteen maksimiminuuttiin, moniosaiset kysymykset poislukien.

Eroa muihin keskustelupohjaisiin suullisiin valintakokeisiin tekee se, että kyselijä on käytännössä kysymyksiä vaille hiljaa valtaosan ajasta merkintöjään tehden. Soveltuvuuskoe onkin vuorovaikutukseltaan aika erikoinenkin tilanne, johon lähinnä voinee verrata esitelmän pitoa tai luennointia.

Tilannetta kuitenkin helpottaa, että on käytännössä vain yksi ihminen, jolle esiinnytään, joten kovin jännittävä yksittäinen pysäkki ei kokemuksena loppupeleissä ole.

Haastetta tuo kuitenkin se, että moniosaisia kysymyksistä pitäisi ajoittain osata aikapaineessa poimia se, mihin vastausta halutaan. Kolmen jälkimmäisen pysäkin alussa kysyttiin myös haluatko itse lukea kysymyksen, joka on paperilla edessäsi vai haluatko että se luetaan sinulle ääneen.

Suosittelisin kuuntelemaan kysymyksen, kun kysymykset jo tietävän lukemana ja äänenpainoin jaottelemana se helpottanee moniosaisten kysymysten sisäistämistä. Eikä lukemistasi häiritse se, että arvostelija tapittaa herkeämättä vastapäätä.

Kysymykseen vastaaminen lie se kaikista olennaisin taito, jos pisteitä haluaa pysäkeistä.

Jokaisella pysäkillä myös pisteytettävä vuorovaikutus lie se, millä kannattaa tehdä vaikutus.

Moniulotteisen opettajan osaamisen MAP-mallin  mukainen opettaja lie se ihannekuva, mitä tulisi tavoitella, vaikkei sekään nyt mikään maailman yksiselitteisin dokumentaatio olekaan. Siihen kannattaa kuitenkin tutustua valmistautuessaan aiempiin valintakoekysymyksiin vastaamisen harjoittelun ohella.

Järjestelyjen osalta eri etapit ainakin Joensuussa olivat vierekkäisissä luokkahuoneissa T-mallisella käytävällä. Ne olivat taululle ja annetulle monisteelle nimineen merkattu jo etukäteen, joten ei tarvinnut erityisemmin arpoa, missä on siirtymän seuraava luokkahuone..

Jos mahdollisesti on eri kerroksissa etappeja, niin sitten suoritus vaatii jo hieman suunnistamistaitoa ja reitin harjoittelua etukäteen eli kannattanee etuajassa tulla koepaikalle tutustumaan omiin koehuoneisiinsa.

Ikävä piirre on että sähköisistä kokeista huolimatta tietoa soveltuvuuskokeeseen pääsystä pantataan.

Esimerkiksi ei-ensikertalaisena itselleni VAKAVA-kokeen noin 120 kysymyksen sarja olisi antanut varaa vain yhdelle lisävirheelle soveltuvuuskokeeseen pääsemiseksi, joten todennäköisyydet eivät kovin suotuisia olleet sille, että olisi kannattanut etukäteen järjestellä tuloaan tilaisuuteen, jossa on vielä kolme eri koepäivää, johon vain yhteen osallistutaan yhteensä viisi minuuttia kutakin neljää pysäkkiä kohden. Kolmen minuutin siirtymillä.

Siihen nähden, että soveltuvuuskokeessa ei kysytty ollenkaan opinto-ohjaajan hakukohteeseni tai opiskelukaupunkiin liittyviä kysymyksiä olisin varmaan voinut muiden yhteistyövalintakokeiden lailla tehdä sen kotoa kivenheittämän päässä olevassa yliopistossakin. Vaihtoehdon ollessa käynti kuuntelemassa 500 kilometrin päässä yhden erilaisen etapin kysymyksiä sen viisi minuuttia.

Soveltuvuuskoe 2021

Soveltuvuuskoe 2022

Vuoden 2022 osalta huomioissa korostuu, että esimerkiksi neljäs pysäkki saattaa olla erilainen osalla paikkakunnista. Mitä osa pitikin vaikeana.

Sitoutuneisuus

Onko sinulla opinto-oikeus? Missä? Montako opintopistettä? Alanvaihtaja? Oletko suorittanut aineenopettajan opintoja?

Ei-ensikertalaista tai ennemminkin opinto-oikeuden omistajaa odotteli siis heti kärkeen kysymyssarja. Toista kysymystä ei muistaakseni kysytty ollenkaan vaan ensimmäinen kysymyksistä oli toisena noiden pikakysymysten ohella.

Moraalinen päättely

Lisäisin sen, että haitta, josta puhutaan oli tilapäinen haitta. Ei siis pysyvä.

Omalla kohdallani kyselijä painotti myös lukemansa loppuun selvästi kysymystä: "oikein vai väärin?"

Kriittinen ajattelu

Korostaisin, että tutkimisesta tai tutkimuksesta kysymyksen muotoilussa ei omalla kohdallani ollut ilmeisesti sanaakaan. Taidettiin puhua menetelmistä.

Tämän moniosaisen kysymyksen moni koki niin vaikeaksi, että pisteet päädyttiin jo soveltuvuuskokeiden ollessa kesken skaalaamaan ettei ketään hylätä tämän yhden etapin perusteella.

Tämä oli ainoa kysymyksistä, jonka luin itse. Sen loppuun lapulle oli myös erikseen lisätty kehotus pohtia ääneen, kunhan olet saanut kysymyksen luettua.

Vertailun vuoksi puolentoista tunnin esseevalintakokeissa on edessäsi yksinkertaisempia moniosaisia kysymyksiä kuin mitä näissä yhteen kysymykseen varattuun noin minuuttiin, pariin parhaimmillaan keksitään. 

Moninaisuuteen liittyvä osaaminen

Pysäkki D:ssä mielikuvat ovat sen verran jo haihtuneet, etten uskalla enää ottaa näkemystä.

Soveltuvuuskoe 2023

Tämänkin vuoden kokeen kysymyksistä löytyi hyvinkin kattavia pysäkkipurkuja, joita lie hyvä ottaa talteen. Kiitos kuuluu jakajilleen taas.

Kysymykset ovat olleet hyvin samankaltaisia kuin aiemminkin, joten siltä osin ei varsinaisesti mitään yllättävää ollut tällä kertaa.

Valintakokeissa auttaa yleisesti hyvin paljon tutustua tulevaan kokeeseen ja sille tyypillisiin kysymyksiin ennalta. Onkin siltä hyvin ystävällistä, että jengi on muistikuviaan kysymyksistä avoimesti jakanut.

Soveltuvuuskokeen eri pysäkeistä saadun ennakkokuvan myötä onkin jo rennompaa lähteä valintakokeeseen.

Pysäkki A

Pysäkki B

Pysäkki C

Pysäkki D

Soveltuvuuskoe 2024

Pieniä alueellisia erilaisuuksia oli kokeessa tänäkin vuonna.

Ehkä nyt suurimpana pistää merkille se, että joillain oli A pysäkin melko perinteisten kysymysten ohella ollut jo ekalla rastilla ei nyt varsinaisesti hakijaan liittyviä kysymyksiä.

Tänäkään vuonna kysymykset eivät nähdäkseni vuotaneet aiempina koepäivinä kokeiden tehden kesken, joten on tässä siltä osin jatkunut reilu meininki.

Pysäkki A

Pysäkki B

Pysäkki C

Pysäkki D

Vastaustekniikka

Soveltuvuuskokeeseen voi siis valmistautua aiempiin kysymyksiin vastaamista miettimällä.

Vaikka vastauksiaan voi täydentää ajan puitteissa ja kyselijä ohjaa ajan vuoksi  joskus siirtymään jo seuraavaan kysymykseen, niin tietoisen esiintymispäätöksen ohella kannattanee joko itsensä tai jonkun muun kanssa treenata useampiin kysymyksiin viiden minuutin sisällä vastaamista.

Ensimmäiselle pysäkille sitten on kenties mahdollista harjoitella vakiovastauskin.

Selittämistaitoa ja -halukkuutta soveltuvuuskoe esiintymisen ohella ehkäpä eniten mittaa. Koska soveltuvuuskokeeseen ei ole annettu varsinaisia hyvän vastauksen piirteitä on vaikeampi sanoa esimerkiksi, kuinka henkilökohtaista vastausta toivotaan.

Rasteilla saattaa olla kysymyksiä, joihin ei jälkikäteenkään välttämättä löydä hetkessä sen selkeämpää vastausta kuin mitä sillä hetkellä tulee sanotuksi. Siksi lähestyisin ennemmin esiintymis- ja vuorovaikutuspisteiden maksimoinnin kautta tätä valintakoetta.

Aivan yksiselitteistä ei ole kysymyksiin vastaaminen aikapaineessa, joten hyvällä esiintymisellä paikannee paljon.

Veikkaisin kuitenkin, että esiintymisen ja innostuneisuuden painottaminen lisää pisteitä joka pysäkillä enemmän kuin se että siinä lyhyessä hetkessä saisi mahdolliset kysymykset tulkittua aina niin että se vastaa ensisijaisesti kysyttyyn mahdollisimman hyvin.

Ihanteellisesti ajaltuna hakijalta onnistuisi niin esiintyminen kuin vastaaminen.

Lähtökohtaisesti useimmissa valintakokeissa on ensisijaisesti kyse siitä, että jo ennalta valmistautuen tiedät, millä tavoin suunnilleen tulet kokeessa saamaan pisteitä maksimaalisesti. Eikä tämä soveltuvuuskoekaan tee poikkeusta siinä, joten tieto menneiden vuosien kysymyksistä auttanee ainakin hiomaan vastaustekniikkaansa.