Mitä nettisivujen teko on opettanut
Havaintokykyisimmät sivuston käyttäjät ovat saattaneet huomata sisältöä jakavissa bannereissa uusia ja ihmeellisiä nettisivuja. Ajatuksena olikin aina tehdä lisää nettisivuja tämän sivuston opettaman pohjilta. Minkä myötä oppii vielä lisääkin.
Sekä näkee onko ylipäätään nettisivuja ylipäätään mahdollista tehdä myös sivutulomahdollisuuksien kannalta, mikä edelleen itseänikin kiinnostaa sen ohella, että se sisällön hahmottelu ja taiteilu on myös kivaa. Harvemmin ennakkoon kuviteltu kuitenkaan toteutuu millään osa-alueella, joten tässä touhussa on oltava aika kokeellinen ote kaikkeen.
Nettisivun teon ensiyrityksistä saatu kokemus myös jo rajaa aika paljon oikeaan käyttäjäkokemukseen perustuvaa näkemystä siitä, miten asioita olisi edes mahdollista toteuttaa. Kun siinäkin on aika paljon eroa ennakolta internetistä luettuun totuuteen. Esimerkiksi kokeilluista bannerimainoksista vain yksittäinen mainostyyppi tuotti ikinä muuta kuin 0 euroa.
Eli vaikea on ilman todellisia kokeiluja ennustaa, mikä toimii ja mikä ei.
Tämän sivuston ensikuukauden kävijärynnistyksen jäljiltä, ennen nykyistä mainostoteutusta, oltiin myös noin 0,79 euron tuotossa ennen minkäänlaisia juoksevia kuluja, mitä nettisivun ylläpidosta tulee.
Jolloin tulevienkin sivustojen puolesta näytti hetken, että olisi jo toinenkin 0-tuoton nettisivusto tullut tehtailtua. Ei olisi erityisemmin lämmittänyt epäonnistua jo toistamiseen englanninkielisen ensisivustoni tavoin.
Opiskeluhyötysivustot
Ilmaisten opiskeluhyötysivustojen trilogia näki siis päivänvalon. Sivustoja ei tullut lisää siksi, että suomenkielinen nettisivusto olisi mikään kultaa ja jyviä jauhava taikaesine. Vaan tarkoitus oli testata olisiko nettisivuja mahdollista tehdä enemmänkin. Kivempi sitä sivustovisiotaan on käytännössä testaamalla arvioidakin kuin arpoa ties minkä tiedon varassa olisiko mikäkin mahdollista.
Käytännössä se haettu onnistuminen olisi 0-rajan ylittäminen jokaisella nettisivulla. Eli ei nyt aivan mahdoton summa euroissa, mutta kuitenkin jotain, mikä ikään kuin puolustaisi sitä, että käytät runsaastikin vapaa-aikaa sivuston tekemiseen.
Nollaan jääminen taas epäonnistumisen tunteen ohella toki opettaa, mikä mahdollisesti toimisi ja mikä ei. Valitettavasti vaan pelkkä hyödylliseksi tarkoitettujen juttujen tuominen nettiin ei vielä tarkoita kuin jälleen uutta nollalähtökohtaa.
Onnistuminen
Tällä hetkellä kuukauden ennustettu tuotto esimerkiksi tällä sivustolla on tyyliin viikon äärimmäisen kohtuuhintaiset ruokaostokset.
Eli ei nyt välttämättä mitään, minkä eteen moni käyttäisi iltaakaan sadoista tai yli tuhannesta tunnista puhumattakaan. Mutta pienistä puroista kasvaa suuri joki, vaikka on hyvinkin mahdollista, että ne pienetkin purot tuottavat alle euroa kuukaudessa, kuten uudet sivustot niin kauan kuin niitä ei esimerkiksi hakukoneella käytännössä löydä mitenkään.
Vaikka hakisi aiheeseen liittyenkin jopa suorilla hakusanoilla on aika epätodennäköistä törmätä uudempiin ja erilaisiin näkökulmiin. Eli käytännössä se alkuyleisö on käytännössä kädestä pitäen noudettava itse sivustolle viestinnällään.
Someviestintä onkin sitten jo oma taiteenlajinsa. Osittain kivakin, mutta käytännössä useammasta sivustosta viestiminen törmäsi esimerkiksi sellaiseenkin ongelmaan, että jos teit uudelle sivustolle uuden tilin se oli TikTokissa ja Instagramissa heti rajoitteiden alla.
Jolloin videoiden näyttökerrat olivat esimerkiksi 95 ja 5. Millä ei erityisemmin yleisön mielenkiintoa testata. Maantieteellisesti sovellus myös tykkäsi englanninkielisiäkin videoita esitellä lähinnä Suomi-yleisölle hashtageistä huolimatta.
Pitäisikin olla varmaan puhelin jokaista nettisivua kohti, jos todella haluaisi aikaa ja vaivaa laittaa siihen puoleen.
Selvennetään kuitenkin, että tähänastinen sivustojen some-taival on ollut ennemminkin opettavaista kaikkien tehtyjen virheiden myötä. Enemmän vastoinkäymisiä ja pettymyksiä ajatteleekin varmaan kuin harvinaisempia onnistumisia someviestinnässä.
Epäonnistumisten käsittelyn oppimiseen nettisivujen teko on erinomainen harrastus, kuten varmaan tavoitteelliset some-hommatkin. Molemmissa nollarajalla operointi on sentään opettavaista.
Ihmisten tavoittaminen somessa
Suurten sosiaalisten medioiden aikakaudella on ironista, että on todella vaikea tavoittaa kuvittelemaansa yleisöä, joilla olisi jokseenkin luontaista kiinnostusta aiheeseen ja sisältöön. Etenkään, jos sitä yleisöä ei ole jo valmiiksi jossain päin internetiä päivystämässä. Lähinnä Redditin, Ylilaudan ja Jodelin kautta pystyykin tavoittamaan ihmisiä, kun hashtageillakään tai millään ei löydä varmasti aiheesta kiinnostuneita.
Somealustoissa vaikeustasoa nostaa myös se, että niissä on ilmeisesti oletus, että sitä sisältöä tuotetaan ensisijaisesti sille omalle yleisölle. Kun itelle riittäisi, että se viesti olemassaolosta näkyisi ennemminkin uusille, potentiaalisesti kiinnostuneille. Jos pitäisi jatkuvasti keksiä uusia some-sisältöjä, pitäisi touhuun käyttää tunteja varmaan yhtä paljon kuin mitä menisi viikossa yhden uuden sivuston sisältöjen hiomiseen.
Tarjontaa on myös varmaan aivan liikaa kaikesta somekanavilla jo siihen nähden, että se vuorovaikuttaminen niiden kautta olisi antoisaakin. Eli, että jotakin ajatussisältöäkin vaihdettaisiin. Mikä on aika harvinaista ollut, vaikken nyt itsekään toki lähinnä kuin Twitterissä mitään ikinä ole kommentoinut.
TikTokissa kerran yhdelle videolle ylipäätään tuli minkäänlaista keskustelua ja kommentteja. Jolloin ilman keskusteluforumeita olisi ollut täysin pimennossa, mitä käyttäjien mielestä voisi parantaa sivustolla.
TikTokissa suurin sometaiteellinen voitto oli varmaan 30 000 katselukertaa ja 2000 tykkäystä yksittäisellä videolla. Muualla se sisältö ei sitten välttämättä olekaan edes kokeellisesti näkynyt oikein kellekään, kun pitäisi yhteisön rakentamisen onnistua ilman edes, että tavoittaa alkuun ketään.
Aika paljon ollaan siis sanan sivustosta leviämisessä suhteen siinä, että helppojen opintopisteiden nettikurssien mahdollisuuksista kerrotaan kavereille ja muille. Mikä on levinnytkin yllättävästi, kun Turussa jo keväällä oli jonkin IT-luokan seinään tiedote ilmestynyt kuulemma.
Hakukonenäkyvyys
Toinen ulottuvuus on sitten hakukonenäkyvyys. Mikä voi olla yllättävänkin hyvää joissain hakusanoissa. Toisissa taas ykköshakusana voi imeä jopa 1000 näyttökerralla käytännössä suoraan kaikki hakijansa ilman, että katsotaan, mitä muuta hakukone tarjoaa edes sijoilla 3-10.
Hakusanojen seurantaan tulee käytettyä Googlen Search Consolea. Mikä näyttää suunnilleen, millä hakusanoilla sivustoa edes internetissä näytetään. Valitettavasti sen kautta ei saa vihjeitä, millaisia hakusanoja jengi aiheen tiimoilta googlaa, jolloin tietäisi kirjoittaakin asian tiimoilta lisää.
Olen hakukoneen kysyntäpuolta testannut lisäämällä nettiin muun muassa ensi kertaa varsinaisesta internetistä löytyvät VAKAVA-kokeen haastatteluvaiheen kysymykset, mikä varmaan kokeeseen valmistautuvia kiinnostaa. Mutta siinäkin voi olla se ongelma, että koska sisältöjä ei aiemmin ole netistä löytynyt, niin moni ei niitä arvaa edes etsiä.
Hakukonenäkyvyyden seuraaminen uusien sivustojen kautta onkin kiehtovaa. Esimerkiksi ilmaisia MOOC-kursseja englanniksi etsimällä tulee ekana sivustoja, joilla on esittää +1000 audit-only MOOC-kurssia. Eli kurssit ovat ilmaisia, mitä nyt niiden sisällöistä ja kurssitodistuksesta pitää maksaa, eli kuitenkin maksullisia. Maailmassa kun on oikeasti tyyliin +20-30 ilmaista MOOC-nettikurssia. Kaikki Suomesta.
Voikin olla siis mahdotonta, että hakupyyntö ymmärtäisi, mikä on todellisuudessa ilmainen MOOC, kun englanninkielisessä maailmassa kaikki MOOCit ovat ikään kuin ilmaisia, mitä nyt sisällöistä ja kurssitodistuksista pitää maksaa näissä ilmaisissa MOOCeissa. Toisin kuin ne suomalaisessa kontekstissa ymmärretään.
Mutta kovin kiireistä ei ole hakukonesijoitusten kanssa. Esimerkiksi ekan kuukauden kautta uusia sivustoja ei ole välttämättä ollut mahdollista löytää vielä hakukoneen kautta. Toivottavasti on kuitenkin tulevien kuukausien aikana, kun optimaalisinta olisi, ettei todennäköisiä kävijöitä tarvitsisi hakukoneen sijaan itse jatkuvasti etsiä.
Tietty orgaaninen kysyntä pitäisi luultavasti saavuttaa jokaisen sivuston kohdalla. Vaikka on tietysti mahdollista, että oma visio ja todellinen kävijäkysyntä ei lopulta kohtaakaan.
Kaikissa ennakkoon kuvitelluissa hakusanoissakaan sitä kysyntää ei välttämättä kokeellisesti erityisemmin testatakaan, jolloin jää useampiakin artikkeleja aiheesta ilmeisesti täysin vaille hakumahdollisuuksia. Vaikka ne kaiken järjen mukaan olisivat jotakin, mikä aiheesta tietoa hakevaa kiinnostaisikin.
Vaikeaksi kuitenkin menee, jos teemaan syventyvien kirjoitusten sijaan pitäisi ennemminkin etsiä suoria hakusanoja artikkelien aiheeksi ja otsikoksi. Jotta ne olisivat edes löydettävissä.
Monetisointi
Sivustojen monetisointimahdollisuuksia on nyt yhden sivuston käytännön kautta tullut hahmoteltua. Aika vähissä on vaihtoehdot sen suhteen, jos monetisoinnin pitäisi tuottaa muutakin kuin nollaa.
Kovin helppoa ei ole löytää ihmisiä kiinnostavaa sisältöä esimerkiksi bannereihin. Moni aihepiiri on osoittautunut ylimarkkinoiduksi. Eikä kauheasti edes maailmanlaajuisesti ole tarjolla bannereihin sisältöä tai sovellusta, missä olisi kävijällekin hyötynäkökulma.
Kumppanuusmarkkinoinnissa on myös se huono puoli, että muutoksia ehtoihin tai jopa siihen onko sisältö enää saatavilla voi tulla milloin vaan ja heti. Mikä vaatii, että olet jatkuvasti valmiudessa reagoimaan muutoksiin.
Internetin yleisimmän mainosverkoston automaattisissa mainoksissa ei ole vastaavaa jatkuvan säätämisen vaadetta. Vaan homma pyörii omillaan ja pystyy tarjoamaan käyttäjää kenties kiinnostavaa sisältöä. Myös video- ja muussa animaatiomuodossa, mikä on ihan kiva, kun ei itse tarvitse säätää mitään.
Automaattisten mainosten asettautumiseen ei kuitenkaan täysin voi vaikuttaa. Kun käytettävissä siihen on vain yksi liukukytkin, jonka olen asettanut minimiinsä.
Sivustontekijän näkökulmasta on myös huomattavasti kivempaa, ettei mainoksia tarvitse miettiä eri kuvaruutujen koon ja jokaisen sivun kannalta erikseen, kuten manuaalisia.
Henkilökohtaisesti olen siis aikalailla automaattisten ratkaisujen kannalla. Kun niissäkin voi säätää käyttäjäkokemusta paremmaksi esimerkiksi ottamalla pois yläosan sulkeutumista vaativat ankkurimainokset, mitkä itseänikin häiritsevät netissä.
Englanninkielisen mysteerisivuston osalta tarkoitus olisi yrittää vielä kokeilla, jos saisi Amazonin banneri-linkkiä testaukseen. Suomessa ei ole vastaavaa vahvaa yleiskauppaa. Tai ainakaan sellaista, jolla olisi kumppanuusmarkkinointia.
Maailmallakin on ylitarjontaa käytännössä kaikesta, joten esimerkiksi hyödyllisten sovellusten pariin linkittämisestä ja heille uudesta käyttäjästä voidaan palkita 0,2 eurolla. Sen oman osuutensakin saa ulos vasta, kun on 30 euron edestä suositellut, joten siltäkin osin vanha tuttu nolla on todennäköinen.
Iltapäivälehdissä ja TikTokissa sai näkyvyyttä kumppanuusmarkkinointimalli, jolla tienaa kuulemma tonneja. Tekijänsä Suomessa on sittemmin poistunut ainakin TikTokista kai, mutta siinä oli idea, että jos löydät jostain somekurssista tuhansia euroja maksavan, niin saat itse palkkioksi touhutonnin.
Mikä ehkä onnistuu, jos on tuttuja ja sukulaisia. Hauskasti siinä piti vielä itse maksaa muutaman kympin kuukausimaksua siitä, että saa itse mainostaa kurssia. Sittemmin niiden markkinointi onkin kummasti kokonaan loppunut TikTokissa.
Mitenkään äärimmäisen nopeaa ja helppoa rahaa ei siis ole tiettävästi missään päin internetiä tarjolla. Ainakaan ellei nyt sisällöntuotantosi ole fanituksen ja muun henkilönpalvonnan kohde.
Harvoillepa sekään toimii, joten nollan rikkomisen yrittäminen on oman kokemukseni mukaan ennemminkin monetisaatiossa se haaste. Missä voi myös epäonnistua. On varmaan kaikin puolin tervehenkistäkin, ettei seilaa voitosta voittoon tässäkään touhussa.
Kauppis.com
Olen oppijana ollut aina aika rajoittunut sen suhteen, mikä kiinnostaa. Eli spesialisti, jos asianlaidan haluaa jotenkin kauniimmin sanoa kuin minä se todistuksessa muille näyttäytyy.
Valikoivuus näkyy myös siinä, millaisissa valintakokeissa esimerkiksi kokisin itselläni olevan saumaa tehdä piste-eroa muihin hakijoihin. Se valikoima rajoittuu käytännössä essee- ja monivalintakokeisiin.
Yhteiskuntatieteellisistä käsitekokeista en ole oikein perustanut. Osin siksi, että turhankin teoreettiset asettelut eivät anna samanlaisia mahdollisuuksia kuin jokin, mikä on sovellettavissa tähän todellisuuteen.
Kokeilin esimerkiksi oikeustieteen valintakirjoja siihen saakka, kunnes päästiin oikeusteoriaan, jolloin noin sivulla viisi oli selvää, että en pysty edes lukemaan sellaista tekstiä. Kun se on niin teoreettista. Oikeushistorian osuus oli vielä luettavissa, kun siinä oli yhä inhimillistäkin vaikutetta tallella.
Angloamerikkalainen common law ehkä vielä menisi. Tai ainakin innolla seurasin eräiden pelifirmojen kiistelyä PDF-dokumenttien välityksellä oikeudessa. Siellä kun osataan touhu pitää mielenkiintoisena, eikä oikeuskaan sijoitu lähinnä omaan teoriomaailmaansa, kuten Suomessa ilmeisesti.
Käännyinkin seuraavaksi talouden suuntaan. Siinäkin taloustiede on osoittautui turhan teoriakeskeiseksi, mutta taloustiedon osuus oli itse asiassa yllättäen hyvinkin ymmärrettävää ja mielenkiintoista.
Taloustiedon tiivistelmä
Taloustiedosta kiinnostuneille on nyt internetissä interaktiivinen sanahakutiivistelmä lukion taloustiedon oppikirjoista Kauppis.comin muodossa.
Kauppis.comTaloudessa onkin etu siinä moneen oppiaineeseen verrattuna, että siitä tuotetaan jatkuvasti oppia ja ilmiöitä selittävää tietoa internetiin. Jolloin sitä voi opiskella harrastuksenomaisesti, mikä on minusta huomattavasti kivempi tapa opiskella uutta tietoa kuin vaikkapa käsitemääritelmien ulkoaopettelu.
Kauppiksen monivalintakoekaan ei vaadi, että osaat ja toistat niitä määritelmiä sellaisenaan, vaan tietoa pitää jatkuvasti ajatella ja soveltaa, niin se on varmaan nykymuotoisista valintakokeista suosikkini.
Puhdas esseekoe olisi myös kiva, kun kiehtova, jollain tasolla sovellettavissa oleva tieto ja esseeajattelu ovat koulussa olleet lähinnä ylipäätään mitään, mikä itseäni kiinnostaa.
Sivuston leviämisen osalta ollaan vaan valitettavasti aika paljon hakukoneen armoilla. Kun kauppiksesta kiinnostuneille ei ole varsinaisesti valmiita somehakusanoja ja kuin pari pientä yhteisöä, niin saa nyt nähdä löytääkö sille sivustolle kukaan ikinä. Vai jäikö sivuston kontribuutioksi näiden nettisivujen jakaman visuaalisen ilmeen osalta uuden etusivupohjan ja bannerimuotoilun malli.
Mikä olisi osittainen onnistuminen, vaikka nollille jääminen monetisaatiossa ja itseopiskeluajatustensa jakamisessa netissä olisikin lannistavaa niin kauan kuin sivusto on netissä. Kun sisältö oli tarkoitettu puhuttelevaksi ja hyödylliseksi.
Valintakoekevätsesonki määrittää aika paljon sivuston tulevaisuuden suhteen.
Free MOOCs
Tällä sivustolla oli alun perin kategoria helpoimmille englanninkielisille kursseille englanniksi. Minkä poistin, kun tietosuojaselostusten ja navigaation kannalta olisi mennyt aika vaikeaksi.
Kerro Kaverille
Helpoista nopista on parempi kuulla ennemmin kuin myöhemmin. Puuttuvat opintopisteet olisi helppo opiskella milloin vaan.
Nopat.me on nyt Helpot Nopat.fiSe toimi kuitenkin pohjana uudelle kansainväliselle sivustolle. Joka auttaa esimerkiksi ehkäpä vaihto-opiskelijoita. Tai häntä, joka haluaa tietoa oikeasti ilmaisista nettikursseista ja muista opiskelumahdollisuuksista.
Tarjontaa ei nyt aivan rajattomasti ole ilmaiseksi. Vaikka moni taho tykkää mainostaa ilmaisia MOOCejaan, joiden sisällöistä ja sertifikaateista pitää kuitenkin todellisuudessa maksaa...
Maailman laajin tarjonta ilmaisista nettikursseista onkin yllättäen suomeksi. Siinä olisi korkeakouluillamme valmis markkinarako, jonka kysyntään ei kukaan muu edes yritä vastata. Jos haluaisi oikeasti ilmaisia MOOC-nettikursseja ECTS-kelpoisilla opintopisteillä tarjota myös englanninkielisinä, niin minkäänlaista kilpailua ei ole.
Ilmaisesta opiskelusta kiinnostuneita käyttäjiä olisi valmiiksi jo miljoonia. Jos haluaisi MOOC-kurssien suosiota hyödyntää maailmanlaajuisesti opiskelijoiden parissa.
Touhua voisi monetisoida, kuten mediaa ja somea eli mainoksilla. Tai myymällä siinä suuremman käyttäjävirran sivussa maksukursseja.
Suomessa valitettavasti avointen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloitteesta nettikurssien tulevaisuus on myös todennäköisesti maksukursseissa, jos Twitter-seurantaan on luottaminen.
Olen yrittänyt siellä herroille nostaa esiin vaihtoehtoa, että mitäpä jos tämä ilmaispuolen myös monetisoitavissa oleva kortti katsottaisiin, mutta ilmeisesti ainoa kuviteltavissa oleva tapa rahoittaa kurssien tekoa ja ylläpitoa on yhteisellä pussilla käynti sekä käyttäjien suora rahastaminen.
Kansainvälisen sivuston väriteeman suhteen ensimmäinen ajatus oli tehdä avaruus- ja yö-teema, mikä osuisi yhteen myös tämän innoittajasivustonsa teemaan. Mutta värisävyjen kanssa olisi joutunut säätämään aivan liian kauan.
Mikä on aika vaikeaa, kun tietokoneen ruudulla ja puhelimen näytöllä värit näyttäytyvät hyvin erilaisina. Niin tulikin valittua hillitympi valkopohjainen värimaailma.
Uutuutena tässäkin uudessa sivustossa on animaatiototeutus. Kun nykyään niitäkin voi kevyessä muodossa esittää, niin ajattelin nyt kokeilla.
Keulakuvina ne eivät kuitenkaan välttämättä toimi, kun on ainakin nykymuotoisilla toteutuksilla on vähän liian pitkä latautumisaika sivua vaihtaessa. Vaikka ne jo kevyitä ovatkin. Mutta se on yksi lupaava keino kehittää sivustopohjaa visuaalisesti jatkossakin.
Tyhjyys
Opiskelusivutrilogian valmistuttua oli hetken aikaa hyvinkin vallitseva tyhjyyden tunne. Mitä sai osin liikuntaharrastuksiin purettua, vaikka ei nekään vertaudu aivan siihen, että kymmenisen tuntia putkeen teet intensiivisesti nettisivua. Mutta kirjasin jo muistiinpanojen kärkeen "kolmen hyötynettisivuston teko ja sitten katsoo uutta".
Todella vaikeaksi menee uusien sivustojen kannalta, jos niille ei ohjaudu käyttäjiä orgaanisesti. Enkä nyt haluaisi väkisinkään tuoda somealustoilla sivustoa esiin, kun hyvän sivuston pitäisi pystyä itseään edustamaan internetissä niin, että sitä joku suosittelisi muillekin.
Mutta katsotaanpa ja kerätäänpä kokemuksia rauhassa. Ensikuukausien jäljiltä tilanne on kuitenkin taas sama kuin tämän sivuston kanssa, että ekan kävijäpiikin jäljiltä ei ole mitään varmuutta siitä kannattaako domainia edes uusia seuraavalle toimintavuodelle.
Mysteerisivusto
Ajattelin kolmannen opiskeluhyötysivuston valmistuttua ja hetken uusimpien niistä vaiheita seurailleissa, että enää ei välttämättä olisi mielekästä tehdä lisää nettisivuja. Kun sillä saralla menee monin osin turhan vaikeaksi onnistuakin yrityksissään.
Esimerkiksi alkuperäinen ajatus, joka sivustotrilogiaan johti oli, että sivustot hyötyisivät näkyvyydestä toisiensa yleisöille banneriliitännöillä.
Ja se banneri olisi kenties kivakin koristeellinen elementti käyttäjälleen, joka samalla tukisi sivustojen askartelua ja pyörittämistä edelleen.
Muutaman kuukauden seurannan perusteella tuli kuitenkin onnistuttua jälleen kohtaamaan nolla silläkin idealla. Eli se ei varsinaisesti oikein toimine.
Intoa syksyllä löytyi kuitenkin tehdä vielä yksi sivusto. Aihepiiriään, kun olin jo pitempään harkinnut.
Siinä oli se etu, että pystyi aika vapaasti luomaan erilaisen sivustopohjan. Vaikkei kokeellisuutensa osalta tietysti ollut takeita, että se toteutus toimisikin.
Yleisö se, jolle se on suunnattu on myös kansainvälinen, niin en tiedä kiinnostaisiko se sitten kävijöitä täällä.
Miksi se on mysteerisivusto on taas siinä, että en ole aivan varma ymmärtääkö hakukone, mistä siinäkään on kysymys.
Ajatus siitä, että ihmisten luettavaksi tarkoitetun teemasivuston kiinnostavuus ja eri näkökulmat itsessään riittäisivät hakukonenäkyvyyden saamiseen ei oikein päde.
Sekin sivusto hakukonekyselyissä pärjää yksittäisillä hakusanoilla, mutta keskeisimmän teeman osalta hakusijoitus voi olla 60. Eli sekin uusi näkökulma tiettyyn ilmiöön olisi käytännössä löydettävä suorat hakusanat tietämällä.
Sivustoideat
Tein kivat sivustopohjat lisäksi parille muullekin verkkosivustolle, mutta niissä ei loppupeleissä välttämättä aivan se sisältö riittänyt, että kehtaisi internetiin asti laittaa niitä edustamaan koko nettisivuverkostoa.
Eikä vielä ole kokemusta siitä leviääkö uusi teemanettisivusto hakukoneen avulla, niin en vielä tiedä kannattaako ylipäätään nettisivuja tehdä.
Kun ei ole mitenkään mahtava asetelma, jos kädestä pitäen pitäisi hakea jokainen käyttäjä sivustolle.
Olen yrittänyt opiskelu- tai sivustotekotauoillani aktivoitua Twitterissä, Instagramissa ja TikTokissa. Mutta ei sekään kovin kevyttä ajanvietettä ole, vaan tunteja vaativaa milteipä työtä, jos haluaa edustaa somealustoilla. Ehkäpä avoimen internetin keskustelualustojen puolella on helpompaa tavoittaa tiedosta todennäköisesti kiinnostuneita.
Nolla
Odotusarvoiksi kaikessa kannattaa suoriltaan asettaa nolla.
Nollassa ja muussa matalaliidossa on se hyvä puoli, että tekemisen vapaus säilyy milteipä täydellisenä. Erityisemmin ei tarvitse julkikuvasta tai muusta stressata. Voi toteuttaa ja kokeilla, mitä nyt mieleen juolahtaakaan.
Siinä haaveessa, jossa useampien nettisivujen muodostamien tulovirtojen yhteenliittymä olisi ollut muutakin kuin nollaa, myös olisi ollut mahdollisuuksia tiettyihin vapauksiin.
Mutta käyhän se näinkin. Tätäkin nettisivustoa uusien nettisivujen teon kokemukset veivät aika suurelti kävijäpalautteen ohella eteenpäin.
Ajoittainen epäonnistuminen ja kohdatut nollat johtivat kuitenkin kivoihin juttuihin ainakin tämän sivuston kohdalla. Sekä ylipäätään ajatuksen hahmottumiseen entisestään siitä, millainen olisi hyvä nettisivu edistymiseen.
Ilman kokeellisuutta ja kokemusta nettisivu sekä etenkin ajatus hyvästä sellaisesta oli kuitenkin monilta osin hyvin erilainen kuin vaikkapa sivustojen 1, 2, 3, 4 tai 5 ensiteon kohdalla.
Hyötyä on siis ainakin nettisivujen tekoa ja ihanteita ajatellen kertynyt. Kymmenien nollien ohessa.